Urhoollisesti olemme pukeneet" fleessejä" ja kalsareita sekä villasukkia jalkaamme ja uskotelleet, ettemme ollenkaan palele yhtä paljon kuin viime talvena – sisällä. Eilen kuitenkin minulle tuli mitta täyteen. Olin luita ja ytimiäni myöten viluissani. Keittiön lämpömittari näytti neljäätoista astetta työtason korkeudella. Lattiaklinkkerit ovat jääkylmiä vielä sukankin läpi. Ainoana pelastuksena ajattelin mennä kuumaan kylpyyn lämmittelemään, mutta…  Eikös vain kylmä vihuri ollut taas sammuttanut kuumavesivaraajan liekin niin, että lämmintä vettä ei tullutkaan. Väänsin kaikkien huoneitten lämminilmapuhaltimet täysille, laitoin kylpyhuoneessamme jopa peilinlämmittimen päälle. Ei auttanut muu kuin pukea vaan entistä enemmän päälle, keittää kuumaa juotavaa ja käpertyä peiton alle.

Ei paljoa lohduttanut ajatus, että kiinalaisilla on vieläkin kylmempää. Monin paikoin he pitävät ikkunat ja ovet auki, koska ulkoilma on kuitenkin lämpimämpää kuin sisäilma.

Marja kirjoitti, että heillä on keittiössä ja vessassa vain 10 astetta. Onneksi tätä kylmyyttä ei kestä pitkään. Kunhan tammikuu on ohi, niin aurinko jo alkaa lämmittämään ikkunoiden läpi päivisin. Sitä paitsi tänään en palele ollenkaan siinä määrin kuin eilen. Positiivisesti ajattelen; hyvä vain, että keittiössä on niin kylmä ettei tee mieli käydä jääkaapilla turhan usein.

Vielä näitä röttelö-asumuksia löytyy meidänkin läheltä.

Shanghai Daily´sta sain lukea, että viime vuosi oli kaikkien aikojen lämpöisin vuosi täällä. Lämpötiloja on alettu seuraamaan vuonna 1873. Edellinen vuosi 2006 oli myöskin erityisen lämmin, joten olemme olleet täällä vasta juuri nuo lämpöisimmät vuodet. Marja kertoi, että lunta satoi silloin, kun he olivat täällä ensimmäistä vuottaan v. 2005. Me emme ole lunta nähneet.

Tyypillinen kiinalaislapsen takki, kiinnitetään selästä nauhalla.

Uusi vuosi alkoi täällä todella kylmissä tunnelmissa ja lehdessä varoiteltiin, jopa liukkaudesta, jäästä tiellä yöpakkasen vuoksi. Kylmyys ei ole haitannut monia ihmisiä, jotka kokoontuivat kaduille seuraamaan uuden vuoden ilotulituksia.

Tuntuu hullulta puhua suomalaisena palelemisesta ja kylmyydestä, kun olemme tottuneet 20-30 asteen pakkasiin. Tämä onkin erilaista kylmyyttä, kylmyyttä sisällä asunnoissa. Siihen emme ole tottuneet. Ulkona kyllä tarkenemme.

Moni muukin asia on täällä toisinpäin. Suomen maaperä Pohjanmaalla nousee merestä, mutta Shanghai vajoaa mereen joka vuosi 10mm. Juuri tämä Pudongin alue on entistä meren pohjaa ja aivan lössimaata. Ilmankos kaikkien korkeitten pilvenpiirtäjien alla on hirveät paalutukset, mutta sittenkin… Nyt Yangtse- joen suulle rakennetaan tarkkailuasema, tutkailemaan merenpinnan muutoksia, maajäristyksiä ym. kaupunkia uhkaavia asioita.

Shanghai Expo 2010 yksi neljästä pysyvästä paviljongista on "The Shanghai World Expo Performance Art Center". Siitä tulee kaupunkiin uusi kulttuurin ja huvielämän maamerkki. Rakennuksesta tulee aivan suuren "ufon" mallinen ja tulee sijaitsemaan täällä Pudongin puolella, Huangpu-joen rannalla.

Tuokiokuva kadulta. Suuri kuorma.

Viime viikonloppuna tuli yleisökäyttöön yksi uusi metrolinja, linja no 6. Se kulkee WaiGiauQiao´n tullivapaalle alueelle, jossa sijaitsee paljon ulkomaisia yhtiöitä. Siellä linjan päässä voi ottaa moottoripyörätaksin, jolla taittuu loppumatka nopeasti.

Joulukuu ilman ayi´ta on sujunut hyvin. Tänään vien lakanat pesulaan. En viitsi niitä itse pyykätä ja silittää. Hyvä kun saan siistittyä huushollin. Ensi viikolla suunnittelevat talossamme ikkunoiden pesua. Se ihmetyttää kovasti, kun muistan, ettei ensimmäisenä vuonna niitä pesty kertaakaan. Lisäksi siihen hommaan ei paljoa kannata toiveitaan asettaa, vaikka ikkunat ovatkin todella likaiset. Viimeksi ne ikkunan pesun jäljiltä olivat vielä törkyisemmät. Suomessa tällaisilla ikkunoilla ei voisi asua päivääkään. Nyt se ei enää täällä häiritse. Olen oppinut olemaan välittämättä. Niille kun ei kerta kaikkiaan itse voi tehdä mitään.