Kesään ja kesään lämpimät ilmat houkuttelivat meidät naiset jo syömään ulkoterassilla keskiviikkona. Samalla huomasin, että tuon rakentamattoman tontin laitaan on kyhätty tiiliaita muutamassa päivässä. Mitäköhän varten. On niin väliaikaisen näköinen ja toivottavasti ei jää pysyväksi. Mutta mitä sille tontille aiotaan tehdä. Niin toivoisin, että siihen tulisi iso puisto.

Aita on tehty joistain vanhoista käytetyistä harkoista ja tiilistä. Ei voi olla lopullinen tai sitten se rapataan.

Veroehdotukset saapuivat postissa ja toivat muistutuksen kuolevaisuudesta. Vaikka homma on jo huomattavasti helpottunut, niin aina siihen perehtyminen tuntuu yhtä epämiellyttävältä. Ensin kuvittelin, että saan tänään molempien ehdotukset täytettyä puuttuvilta osiltaan, mutta sitten tulikin monta epäselvää asiaa eteen, joten jouduin sähköpostilla anomaan lisäaikaa. Onneksi myönsivät, jotta ehdimme saada paperit kuntoon vielä lomanmatkan jälkeenkin. Joka tapauksessa kaivoin vanhoja allakoita laskeakseni Onnin Suomessa olo päiviä, kun pitää olla päivien tarkkuudella. Onneksi vanhoista sähköposteista löytyivät kaikkien lentojen aikataulut.

Eilen kävin Mialla päiväkahvilla ja katsoimme hänen Hainan´in kuvansa ja videonsa. Olivat pääsiäisenä samassa hotellissa mihin me menemme elokuun lopussa. Ovat muuttamassa muualle talonsa homeongelmien vuoksi. Harmi, kun mukava perhe muuttaa pois tästä läheltä. Onneksi jäävät vielä samalle alueelle.

Tässä Orvokille ja Juhalle matkakuumeen nostatusta Hainanilta.

Tänään taas yritin keskittyä kiinantuntiin. Hermoilin hieman etukäteen, kun tuntui, että asiat olivat viikossa tyystin unohtuneet. No hyvin kaikki meni. Vaikka olemme pyytäneet, ettei läksyjä tule, niin minun ainakin pitää lukea, kun ei vaan jää tähän päähän enää mikään suosiolla.

Onni oli jossain saunaillassa tuolla Shanghain ulkopuolella enkä saanut nukutuksi kunnolla, kun vähän väliä vilkuilin kelloa, milloin hän tulee. Toisaalta en ollut huolissani, kun tiesin, että hänellä oli mukanaan muita tämän alueen miehiä, mutta kun klo läheni neljää aamulla, surin hänen seuraavaa työpäiväänsä. Rankka viikko edessä, kun täällä työskennellään nyt lauantai ja sunnuntai samaan putkeen, jotta saavat sitten olla viikon lomalla.

Pihapiirimme atsaleeat ovat täydessä kukassaan. Ovat upea näky näin suurina ryhminä.

Lomasta puheen ollen. Liput tuotiin ajallaan tiistaina, mutta ihmettelimme, kun määränpää ei ollut Hong Kong vaan joku Jiulong. Arvelimme saaneemme väärät liput. Sähköpostitse saimme kuitenkin selvityksen, jossa kerrottiin Jiulong´in tarkoittavan juuri Hong Kongín Kowloonia pinyingeillä kirjoitettuna. Nyt pitäisi vain tietää, miltä rautatieasemalta junamme lähtee, lipussa kun lukee pelkkää kiinaa.

Juna no 99 näyttää olevan oikein ja lähtöpäiväkin täsmää, mutta mistä lähtee??

Shanghain rautatiefirma on asettanut liikenteeseen juuri ennen Vappulomaa 36 uutta erikoispikajunaa, joiden huippunopeus on 250 km/h ja matkanopeus 200 km/h. Onni vain tokaisi, että toivottavasti ovat testanneet junat ennen käyttöön ottoa, kun ovat kiinalaista tekoa. No siinäpähän nähdään. Joka tapauksessa matka-aikamme lyhenee 24 tunnista 20 tuntiin. Olemme varanneet Deluxe Soft, erikois maakuuvaunupaikat, varmistaaksemme, että saamme oman kahden hengen hytin. Junamatkasta tulee minulle uusi seikkailu. En ole vielä täällä kulkenut junissa enkä edes käynyt millään rautatieasemalla. Hotellin olemme varanneet Kowloonin puolelta aivan meren rannalta, meille ennestään tutusta ympäristöstä. Siitä on helppo poikkeilla välillä saaren puolelle. Siitä voi olla jo 15 v vuotta, kun viimeksi olen siellä käynyt. Disney Land´kin on tullut sinne sillä aikaa ja mitä muuta mahtaakaan olla.

Tänään saimme vahvistuksen kesälomalennoistamme Suomeen, kun Onnin sihteeri sai ne varattua. Ehti jo tulla pieni paniikkitunnelma, kun kuulin muitten suomalaisten varausten olevan jo kunnossa. Nyt ei huolta. Ehdin olla Suomessa toista viikkoa ennen töitten alkua. Toivottavasti siellä on jälleen lämmin kesä.  Kevät on ainakin ollut erikoinen samoin kuin koko talvi.

Tänään olisi pitänyt ilmoittautua Shanghain suomalaisten järjestämälle Äitienpäivälounaalle. En ilmoittautunut, kun ajattelin, että tällä kertaa nautimme sen aivan kahden kesken, en tiedä vielä missä.

Huomenna, kun miehet ovat töissä, menemme naisten kanssa Villieläin puistoon heti aamusta. Toivottavasti näemme siellä kuuluisan valkoisen tiikerin, joka on ainutlaatuinen, eikä löydy mistään muualta maailman eläintarhoista