Tänäänkin sataa ja koko loppuviikon sataa, vielä sunnuntainakin sataa, jos on säätietoihin uskomista. Ei se hiljainen pieni sade mitään haittaisi, mutta kun tuulee niin, että puutkin ovat melkein poikkiteloin. Ei tee mieli lähteä ulos, ei kauppaan ja kampaajallekin ajattelin tänään mennä. Eilen kyselin hintoja Carrefourin alakerrassa olevasta kampaamosta ja olin ajatellut mennä siihen kokeeksi. Ainakin tyttö siinä tiskillä puhui englantia, niin että kai siellä pärjää. Nuo uudet kampaamot tuossa kadunvarressa ovat vielä niin kylmiä. Koko seinä on auki kadulle, joten sisällä on sama lämpö eli kylmyys kuin kadullakin. En viitsisi millään istua kahta tuntia toppatakit niskassa. En tiedä onko siinä uudessa kampaamossakaan sen lämpimämpää, mutta ei ainakaan ole ovia suoraan kadulle, kun sijaitsee siinä ostoskeskuksen ala-aulassa.

Carrefour´in hajuvesipite.

Joan tuli tänään töihin vasta puoli yksitoista, sekin vähän kismittää. Menee nyt touhutessa puoli viiteen, ennen kuin pääsen omaan rauhaan. Tänään siis tulee totaalinen kotipäivä. Tämänpäiväisen suomalaisten lounaankin jouduin perumaan, kun ei ole taaskaan kyytiä. En viitsi toiselle puolelle kaupunkia lähteä taksilla. Tekee varmaankin ihan hyvää vähän olla kotonakin. Kirjoja ja lehtiä odottaa lukemista. Tällainen ilma on juuri hyvä käpristyä sohvannurkkaan ja olla vain.

Onneksi illallinenkin on valmis. Lämmittelen vain eilisen nakkikastikkeen ja perunamuusin. Porkkana-ananassalaattikin on vielä syömäkelpoista ja suomalainen puolukkasurvos maistuu taivaalliselta. Siispä aikaa on itselle vaikka kuinka. Ayi kävi juuri ilmoittamassa, pyytämässä voisiko lähteä jo puoli kaksi. Lupasin. Lupasin hoitaa myös lakanapyykin kuivamaan ja sieltä pois. Ayi silittelee ne sitten perjantaina. Hän tulee poikkeuksellisesti huomenaamulla lopettelemaan töitään.

Muutama kangas odottelee malliaan. Nyt olisi aikaa selailla mallilehtiä ja kuvastoja netistä. Olisipa sitten valmiina, kun ompelija viikon kuluttua tulee. Huomenna voisi poiketa taksilla kangasmarkkinoilla hakemassa housukangasta ja jotain muutakin.

Suomesta tulee viestejä ihanista kevätilmoista. Nyt kannattaisi olla vissiin siellä kotona. Olisihan se mukavaa, kun voisi noin vain sukkuloida aina sinne, missä on parhaat ilmat, mitä ne sitten lienevätkin.

Täällä kuitenkin sataa ja tuulee.

Hiusväri onnistui uudessa kampaamossa hyvin. Olivat tosi nopeita. Aluksi pelkäsin, että sotkevat koko naaman sillä tummalla värillä, kun siihen malliin huiskivat. Hyvää jälkeä kuitenkin syntyi. Onnilla on koneellaan nyt englanti-kiina käännösohjelma. Sillä illalla kirjoittelimme avainsanat paperille kiinaksi, joten oli helpompaa kommunikointi siellä kampaamossa.

Caolle sain tänä aamuna räväyttää uudella kiinankielen taidollani: "Wou jao tsee jintsao Tsiallefou" = Haluan mennä Jingiao Carrefouriin. Vähän Cao´n suu loksahti auki meikäläisen taidonnäytteen edessä. Siitä se ura urkenee, vaikkei uskoisi. Välillä jo ajattelin, etten rupea ollenkaan opettelemaan mitään uutta, kun näinkin olen pärjännyt tähän asti. Huomenaamulla taas opinnot jatkuu, Tällä viikolla jo toista kertaa. Sitten jatkammekin vain kerran viikossa.