Todellakin eilen satoi heti aamusta, kuten säätiedotus oli luvannutkin. Silti Minnan ja Mian kanssa suuntasimme kaupunkiin Puxin puolelle. Tarkoituksemme oli tutustua siellä olevaan taidekortteliin ja lopuksi käydä taas uudessa kiinalaisessa markkinapaikassa.

Tältä näytti eräs gallerioista ovelta salaa kuvattuna.

Mian uusi autonkuljettaja tiesikin heti taidepaikan, johon olimme aikoneet tutustua. Olipa taas paikka, johon ei ainakaan eksymällä tai juuri eksymällä voi osua. Paikka on kiinalaisten taiteilijoitten gallerioita täynnä ja useimmissa luki NO FOTOS joita en aina huomannut ja napsin kuvia. Olihan siellä taidetta joka lähtöön ja kauniisti laitettuina esille. Muita ihmisiä siellä ei liikkunut kuin me. Joka galleriassa joku nuokkui ja ilmeisesti odotti ostajia. Mitenkähän ne oikein markkinoivat taulujaan. Monet tauluista olivat myöskin sellaisia, ettei niitä kodin seinälle voisi laittaa, alastonkuvia tai valtavan isoja tai muutoin hyvin kiinalaisia. Olipa joku maalannut aseitakin.

Tämä Dianan kuva on silkkilangoin kirjoamalla tehty, ei siis maalaus.

Silkkipaikka oli mielenkiintoinen. Siellä sai teettää valokusta silkkikirjonnalla taulun seinällä. Siellä näytti olevan mm. Bushín pariskunnasta, Kiinan presidentistä ja Dianasta kuvat.

Vielä kuva yhdestä galleriasta, jossa uskalsin kuva myös vain heti ovensuussa.

Aikamme kierreltyämme tuli lounasaika ja lounastimme siinä vieressä olevassa taidekahvilassa syöden pannupitzat, jotka olivatkin aivan mahtavat ja länsimaisen makuiset. Tietysti cociksella höystettynä.

Kuva Qipu Lu:lta.

Sieltä ajoimme Qipu Lu:lle uusille markkina-apajille. Jopas muistui feikkitorin tunnelma mieleen, kymmeniä kiinalaisia hyökkäsi kimppuumme heti kun autosta ulos pääsimme; kuului watch, watch, bag,bag jne. Yksi viittoi tänne, toinen tuonne ja olimme aivan pyörällä päästämme. Koska satoi suuntasimme kohti tavaratalon näköistä rakennusta, jossa saisimme sateelta suojassa ainakin katsella.

Liikkeen takahuone-piilossa oleva, täynnä kopiokelloja.

Paikka näytti olevan aika uusi ja kumisi tyhjyyttään, mutta… Suljettujen, pressulla peitettyjen lasiovien takaa paljastui kauppa täynnä laukkuja ja kun kysyimme kelloja aukesi peilin takaa huone täynnä kelloja ja sen takaa vielä yksi salainen huone vielä arvokkaampi kelloja. Sama tilanne oli laukkukaupoissa. Meidät ohjattiinkin heti kohti takahuoneita. Täälläkään ei ollut muita länsimaalaisia kuin me ja tuli tunne ettei sinne yksin edes uskaltaisi mennä.

Yksi kiinalaispoika tarrautui seuraamme ja halusi viedä meidät katsomaan kenkiä. Paikka osoittautui muutaman kadunvälin päässä olevaksi tosi kiinalaiseksi "feikkimarkkina paikaksi. Siellä oli taas niin valtavasti tavaraa monessa kerroksessa ja liikkeiden takana taas 1-3 takahuonetta täynnä feikkikamaa, jota täällä ei virallisesti saa myydä. Poliisitkin tietävät näistä takahuoneista, mutta kun ne ratsiassa ovat pois näkyvistä, eivät puutu asiaan. Nämä kauppiaat tuntuvat tietävä etukäteen, milloin on ratsia-päivä.

Löysin itselleni isonumeroisen Frank Muller kellon.

Ostimme muutaman kellon ja joku laukunkin ennen kuin tuli taas tunne, että täältä on päästävä ja äkkiä ulos. Sitä tunnelmaa ja riuhtomista, tarjoamista ei kerta kaikkiaan kestä kuin hetken ja silloinkin täytyy olla todella pirteä. Väsyneenä sinne ei voi mennä ollenkaan. Kun näkevät, että ollaan länsimaalaisia, niin tinkiminen lähtee huippulukemista ja viimein taistellaan eurosta. Väsyttävää.

Kumma tapa tämäkin, purkaa huoneisto petoniseiniä myöten ja kadulle.

Ovat muuten purkaneet tuon vastapäisen kampaamon tuohon jalkakäytävälle. Mielenkiinnolla seuraan uusivatko sitä vai tuleeko siihen peräti joku aivan muu liike.

Aamulla heti ennen kauppaan lähtöä tulostelin tähtikartat ja tulkinnat Minnan lapsille, Minna kun ei itse vielä löytänyt omaa syntymäkellonaikaansa.

Cao tulee kohta hakemaan minua, menen Marjalle lounaalle näen siellä myös Irjan, Marian, Paulan ja Paula-Maijan. Mukava kuulla myös heidän lomistaan. Irja oli Australiassa, Maria Vietnamissa, Paula Shanghaissa ja Paula-Maija Hainan:lla. Marja itse oli meidän kanssamme siellä Filippiineillä, Boracay:lla.