Suomen "työsiirtola" loppuu tänään ja paluukone jättää Suomen kamaran iltapäivällä. Työtä on ollut sekä liikkeessä, että kotona. Muutoksen kourissa näyttää olevan sekä oma että tyttöjen elämä. Itse en oikein tahdo kestää tätä vauhtia kunnialla, huonosti nukuttuja öitä, hermoilua ja kaikenlaisia stressioireita.

On siivottu ja pakattu tavaroita, viety kirpputorille ja kaatopaikalle. Taloon on tehty tilaa uusille tulokkaille. Kahden perheen tavarat ja elämä on nyt sulassa sovussa. Pia on aloittanut työt ja pojat uudessa koulussa ja esikoulussa.

Eilen ehdimme Jarkon kanssa leipoa vielä viimeiset piparit. Jarkko on oikea piparien suurkuluttaja; leipojana ja syöjänä.

Mumma ja pappa kävivät jättämässä taas hyvästit puoleksi vuodeksi.

Tänne tuloa suunnitellessani ajattelin ottaa paljon hyviä lumisia kuvia, joita näyttää Kiinassa. Koko ajan on ollut synkkää ja pimeää eikä lumesta juuri tietoakaan. Onneksi lähdin tänne kävelykengissä ja välikausitakissa. Niillä on hyvin pärjätty. Juuri ja juuri joulupäivänä saimme pienen valkoisen lumiharson maahan, niin, että se pahin pimeys vähän helpotti. Uskomatonta, että meikäläisen elämään tulee ensimmäinen lumeton talvi. Kesä on toivottavasti jo pitkällä, kun seuraavan kerran tänne saavun.

Tässä suurin lumimäärä minkä tällä reissulla näin eli ei juuri mitään. Tämäkin oli vain hetken maassa.

Ystäviä on tavattu ja Shanghaihin tulevia vierailuja varmisteltu. Tulijoita olisi näköjään enemmän kuin pystymme ottamaan vastaan. Pitää kai anoa jatkoaikaa, muutoin eivät kaikki halukkaat pääse tulemaan. Vierailuaikoja on sovittu jo vuodelle 2008. Harmi, ettei äkkilähtöjä pysty hyödyntämään, kun suunnitelmat täytyy tehdä jo vuosien päähän. Vuoden 2009 alussahan palaamme jo takaisin. Nyt kuitenkin ehdimme perille pari viikkoa ennen ensimmäisiä vieraita. Harmi, että joulukuun vieraat jouduimme perumaan ja siirtämään ensi syksyyn äkillisen Suomeen paluun vuoksi. Toisaalta nyt tulevat vieraat saivat tilaisuuden tulla ilman vuoden odotteluaikaa. Näemme serkkujen kanssa siis pian. Tervetuloa.

Nyt kuitenkin on taas uusi mielenkiintoinen talvi ja kevät edessä. Itseäkin jännittää, onko siellä kuinka kylmää, miten asunnossa tarkenee ja pystynkö pyöräilemään edelleen kauppareissut. Landlordi on kuulemma kuitenkin vaihdattanut kylpyhuoneeseemme uuden ikkunan. Toivottavasti ovat siivonneet sotkunsa.

Hirvittää taas aloittaa liikunta tämän mässäilyn ja löhöämisen jälkeen. Monta ylimääräistä makkaraa on taas vyötäröllä joulusuklaiden, juustojen, makkaroiden ja muiden herkkujen jäljiltä. Olen varmaan jäänyt jälkeen muista ja todella rapakunnossa. Ei auta, pitää vain aloittaa. Tuntuu, että täällä Suomessa kaikki hyvät lupaukset repsahtavat. Siellä Shanghaissa on jotenkin helpompi elää kurinalaista elämää.

Vielä eilen illalla piti Onnin kanssa ajella Hämeenlinnaan ja takaisin autonvaihtoon.

Vaihdoimme Celican taas Grand Voyageriin mikä meillä oli ennenkin. Nyt vain uudempi hienompi malli. Pialle jää uutta totuttelemista. Onnilla on vielä työpaikalla työt kesken ja sinne piti tänään vielä lähteä. Toivottavasti ehtii koneeseen.

Vähän palaan Kiinaan ristiriitaisin tuntein, jäähän tänne vielä paljon keskeneräisiä asioita. Toivottavasti kuitenkin kaikki sujuu mutkattomasti ainakin ensi kesään.

Palaan koneen ääreen taas, kun olen normaalissa päiväjärjestyksessä ja kertoilen Kiinan kuulumisia.

Tavataan sivuillani pian.