Reilu viikko on kulunut Shanghaista lähdöstäni, kun vihdoin sain matkatavarani. Hätä ei täällä Suomessa olisi ollut kummoinen, mutta kun olin juuri laihtunut -14kg ja kaikki täällä Suomen kodissani olevat vaatteet olivat monta numeroa liian isoja. Onneksi sentään oli kunnon talvikengät ja kaapista löytyi kalsarit ohuiden housujeni alle. Työvaatteissa oli miettimistä. Sattui nämä kovat pakkasetkin juuri tänne.

Maisema oli "musta-valkoinen Sannan luonakin.

Lensin Shanghaista Helsingin kautta Düsseldorfiin, jossa Sanna ja Petteri olivat minua vastassa.

Kölniä halkoo Rein joki, joka tuo oman kuvansa kaupungin ilmeeseen.  

Sain kuulla että 90 min kestävällä Kölnin kiertoajelulla, että Köln on Saksan neljänneksi vanhin kaupunki, jossa on asukkaita n. 1 milj. Kaupunki on tuhoutunut yli 90 prosenttisesti sodassa, mutta onneksi arvokas katedraali on säilynyt. Kölnissä on 22 museota ja ehdin käydä vain

suklaamuseossa,

Kölnin katedraalin alla olevassa museossa ja

Sinappimuseon kaupassa.

Näkymä Kölnin katedraaliin rautatieasemmalta päin tultaessa.

Kölnin tuomiokirkkoa on rakennettu peräti 600 vuoden ajan. Siitä ajasta se on pitkään seisonut ”torsona", ennen kuin sen komeat tornit saivat nykyiset muotonsa.  Torniin pääsi kipuamaan kapeita kierreportaita yli 500 askelmaa. Nouseminen ei minulle ottanutkaan yhtään jalkoihin eikä henkeen. Olen koko syksyn polkenut gros-trainerilla ja lisäksi aloittanut juoksuharrastuksen.

Mitä korkeammalle kiipesimme, sitä selkeämmäksi ilma kävi. Aivan kuin taivas olisi auennut vain sitä varten, että näkisin Kölnin kaupungin sieltä korkealta.

Kirkon alla olevassa näyttelyssä oli esillä kirkon nykyistä ja entistä loistoa. Kirkko on tullut kuuluisaksi pyhiinvaelluskohteeksi siellä olevien ”kolmen itämään tietäjän jäännösten” vuoksi.

Kölnin kävelykadut täyttyivät lauantai-iltana alennusmyynti shoppailijoista. Sunnuntainahan siellä kaupat ovat kiinni – onneksi ajattelin. Söimme illallista Reinin rannalla olevassa kalaravintola.

Oman haasteensa toi minulle rankka lumisade. Olinhan matkassa matalissa kävelykengissä .

Maasto siellä oli aivan erilaista kuin täällä Jkylässä tai Shanghaissa. Asutus on keskittynyt kapeisiin laaksoihin ja vuorten rinteille. Maantiet ovat kapeita ja niitä ajetaan aika lujaa. Sain ajella kauniita vuoristoteitä ja kokeilla myös paikallisjunakyytiä Gummersbachista Kölniin n. 45 km.

Tuli niin tuttu olo täällä rautatieaseman edustalla. Olisikohan ollut nuo kiinalaiset leijonapatsaat.

Juuri kun olin palaamassa jo Helsingistä Jyväskylään ja nousemassa koneeseen, minulle tuli tieto että matkatavarani ovat nyt Düsseldorfissa. Siitä tiesin, etteivät tule Jyväskylään mukanani. Taas tein ilmoituksen kadonneita matkatavaroista Tikkakoskella ja tiukan väännön jälkeen sain vaatehankintoja varten 70 euron prepaid visa-kortin.

Nyt siis matkalaukkuni ja iltapukuni saapui ja sain vielä jopa lipun yrittäjien juhlaan Paviljonkiin, joka on tänä iltana.