Tiistaina pyysin Caoa viemään meidät Katan kanssa kukkatalolle. Ostin parvekekukat ja pari isoa viherkasvia valkoisissa ruukuissa. Nämä mies toi kotiin pyynnöstäni seuraavana päivänä. Maksoin niistä kahdesta kotiin kuljetettuna yhteensä 380 Rmb. Nyt minulla on 3 samanlaista isoa ruukkua, jotka aion aikanaan viedä Suomeen taka-terassillemme.

Keskiviikkoiltaa istuimme Minnan kanssa Slicen terassilla, kun Onni oli Pekingissä. Paljon meillä naisilla olikin juteltavaa ja lämmin ilta hurahti siivillä.

Torstaina Onni tuli ajoissa Pekingistä, joten lähdimme uudelleen etsimään Toyota Camryn liikettä. Tiesimme, että Longdon avenuella oli Toyotan liike, mutta kas kummaa Camryä myytiinkin HuamunLu.n liikkeessä. No ei kun ajoimme sinne puoli tuntia.  Mukavan näköinen auto, mutta sisätiloiltaan se on pienempi kuin meidän nykyinen pidennetty Passattimme.  Nyt piti vielä löytää WV:n liike, jonka muistimme olevan lähellä kotiamme.

Siellä olikin vain Passattia, jota valmitetaan nimellä MAGOTAN. Saimme kuulla ,että vain Shanghain Passatti on pidennetty versio ja sitä taas myy toinen WV-liike. No siellä toisessa WV:n liikkeessä ei sitten sitä Shanghain Passattia ollutkaan, joten palasimme kotiin, koska minulla oli jo kiire iltamenoihin.

Cao veikin meidät Minnan kanssa Tolmans Gallerian Clifton Karhun taidemyyntinäyttelyyn. Tilaisuuden tuli avaamaan konsuli ja paikalla meitä oli runsas joukko lähinnä suomalaisia. Tilaisuus järjestettiin Kiinan korkeimmassa tornissa SWFC:ssä, jossa en aikaisemmin ollut käynytkään, joten tuli kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Tänä aamuna suuntasinkin Caon kanssa Botanical Gardeniin, kukkanäyttelyyn. Meillä oli treffit Leenan, Sarin, Hannan, Raijan ja Lotan kanssa  puutarhan portilla no 2.  Heti lippuluukulla huomiomme kiintyi siihen, että opastuksi ei ollut englannin kielellä, siis vain kiinaksi. Sisäänpääsystä pulitimme 40 Rmb. Samalla lipulla pääsimmekin sitten 

kaktusnäyttelyyn

ja Bonzai-puu näyttelyalueelle. Luultavasti sillä olisi päässyt vielä jonnekin muuallekin, mutta emme jaksaneet kiertää koko aluetta.

Kaikki tulppaanit olivat valitettavasti jo kuihtuneet, joten sinne pitäisi mennä hyvissä ajoin huhtikuun alussa. Muutoin puutarha oli kaunis lampineen, perkoloineen ja erilaisine kaariportteineen.  Mitä pitemmälle päivä ehti, sen suurempi tungos alkoi olla käytävillä.

Lastentarha- ja koululaisryhmiä tungeksi ohitsemme. Isommilla jo digikamerat kädessä, se on sitä nyky-Kiinaa. Kuvia he ottivat kovasti kuten mekin.

Puutarhasta päätimme mennä lounastamaan HongmeiLu:lle. Tällä kertaa pysähdyimme Indoneesialaisen ravintolan terassille.

Tällä välin Cao oli ajanut takaisin Jiadingiin Onnia hakemaan. Sieltä tulivat poimimaan minut ja suuntasimme Shanghain Exhibition halliin, Yan´an zhong lu:lle, Boat Show´hun eli vene messuille.

Ihmiset ovat ryhmittyneet katsomaan paikallisen "Linda Lampeniuksen" sähköviuluesitystä.

Sieltä noudimme Onnin tilaamat uudet lasinpyyhkijät koneikkoineen veneeseemme Suomessa. Nyt hän on ne tuossa purkanut alkutekijöihin, kuten hänellä on aina tapana uuden laitteen kanssa. Olen aina ihmetellyt, miksi jokin laite pitää ensimmäisenä purkaa, ja tutkia, ”mitä se on syönyt”.