1990917.jpg

Illalla palasimme Irjan kanssa Kiinan syvältä maaseudulta, ”tunturimaisemista” tänne Shanghain sivistykseen. Oli kuin olisi ollut toisessa maailmassa ja reilun kahden päivän loma tuntui viikolta. Hongqiaon kentältä lähtiessä, +30 asteen helteessä talviset varusteemme tuntuivat liioitelluilta, mutta osoittautuivat tuiki tarpeellisiksi jo DaTong´in kaupungin viilenevässä illassa. Opas ja auto olivat meitä vastassa ja ensimmäisen yön vietimme DaTong hotellissa, samassa, jossa Ranskan ent. presidentti  Georges Pompidou  (1969-1974) oli myös  yöpynyt. Ilma oli kirkas ja selkeä, vaikka olimme hiilikaivosalueella. Lämmityskausi ei olut selvästi vielä alkanut,  mutta vuoristoteiden pitkät hiilirekat  kertoivat omaa sanomaansa. Maissi oli juuri kerätty ja sitä kuivateltiin talojen seinustoilla maassa isoissa kasoissa.

1990879.jpg<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Heti aamulla suuntasimme kohti Hangin Monasteryä, joka on 65 km DaTong´n kaupungista. Saavuimme Suomen tunturilapin tyyppisiin maisemiin ja Hangin Monastery oli huikea näky korkealla  (60m ) vuoren kupeessa aamuauringon säteiden osuessa siihen.

Luostari on tänä päivä tyhjillään ja se kuuluu siis Kiinan 7 ihmeeseen ja ei ihme. Luostari on lähes 1500 vuotta vanha ja rakennettu niin, ettei  aurinko pääse paistamaan siihen kuin 4 tuntia päivässä. Se on yläpuolen vuorenulokkeen ansiosta suojassa sateelta ja molemmilta sivustoiltaan suojassa tuulilta. Lisäksi  se sijaitsee alueella, missä ei ole ihmisasutusta juuri ollenkaan ja korkeutensa ansiosta täysin hiljainen.

1990880.jpg

Luostari on on rakennettu  vuoren huipulta käsin. Työmiehet ovat roikkuneet  köysi vyötärölle sidottuna. Kannatinraudat ovat meikäläisen etusormen paksuiset ja 2/3 niistä on isketty vuoren sisään ja 1/3 siis kannattaa koko rakennelmaa. Paksut hirsipalkit on halkaistu toisesta päästää, joihin on laitettu kiila, joka sitten vuoreen hakattaessa on avannut palkkia ja samalla kiilannut puupalkit pysyvästi paikoilleen. Uskomatonta taitoa ja viisautta jo 1500 vuotta sitten. Rukous-  ja meditaatiohuoneet olivat suhteellisen pieniä ja käytävät kapeita ja  portaat jyrkkiä, joten meidän isojen ihmisten oli paikoin vaikea siellä liikkua. Luostari sijaitsee alueella joka talvisin saa lumipeitteen.

Luostarista jatkoimme matkaa kolmisen tuntia läpi vuoristojen ja läpi huikeiden maisemien, ihmetellen vuorten tunturimaista paljasta pintaa. Vuoristo on aivan erilainen kuin mitä olen aikaisemmin nähnyt Wuji - tai Keltaisilla vuorilla.

1990887.jpg

Ajomatkamme päätteeksi saavuimme WuTai vuorille, joka käsittää 5 tasiasta vuorenhuippua, jotka ovat kaupungin ympäröimät. Tämä paikka on Kiinan vanhin ja merkittävin  toiminnassa oleva ja munkki-  ja nunnaluostareiden keskus. Hetihän sen huomasimmekin. Luostarieita  ja temmpelieitä vieri vieressä, jokainen vuorenhuippu asutettu muutamalla erkkona elävällä munkilla, pikku luostarissaan.

1990885.jpg

Näin matkaten olisimme joutuneet ottamaan vuoden loman.

Ensimmäiseksi vierailimme Tiibetiläisten laamojen luostarissa. Sen erottaa keltaisesta katostaan. Siellä on myös Kiinan keisari aikanaa yöpynyt  matkoillaan ja siksi siellä on myös keisärille oma kulkutiensä, kuten Kielletyn Kaupungin eri portaikoissa ja kukaan muu ei siitä keskeltä saa(nut) kulkea.

Alueen kiinalaiset munkkiluostarit ovat kattojen väriltään vihreitä ja kuulimme myös, että alueella on kaikenkaikkiaan vielä 3000 munkkia.

1990888.jpg

Kävimme monissa merkittävissä luostareissa, kuten Kiinan suurimmassa ja vanhimmassa Han kansan temppelissä, jossa oli kullanväriset, pronssiset pagodat ja keskustemppeli.

Kävimme toistaan  upeimmissa ja erilaisissa buddhatemppelissä. Opimme buddhasta, buddhisadvoista, arhateita ynnä  muista jutuista aina nirvanaan. Illalla olimme jo niin pökeryksissä ja täynnä tietoa, että tuntui temppeleitä riittävän yhdelle päivälle.

1990891.jpg

Majoituimme alueella aika uudehkoon Flower-hotelliin.

Aamulla olikin aikainen ylösnousu. Ajoimme edelleen kolmisen tuntia tunturimaisissa, ruskanhohtoisissa, vuoristomaisemissa etelää kohti, nähdäksemme kaksi kolmesta säilyneestä Tang dynastian aikaisesta temppelistä. Opimme vihdoin  Kiinan 5 pää-dynastiaa  järjestyksessä (Tang, Song, Yuan, Ming ja Qing) ja muutoinkin Kiinan historian kulku avautui nyt molemmille oikein kunnolla. Oppaamme osasi  erittäin selkeästi ja yksinkertaisesti selostaa meille maan tapahtumat aina nykypäivään asti. Viimeinen Qing-dynastian keisari , PuJi  jäi viimeiseksi Kiinan keisareista. Hänestä on nähty Suomessakin elokuva. Opimme, että 1911 Kiina luopui virallisesti  Luna-kalenterista ja otti käyttöönsä meidän kalenterijärjestelmämme samalla, kun Kiinan tasavalta 1912 perustettiin.  Opimme, että 1911 jälkeen Kiinan buddhapatsaat ovat saaneet kiinalaiset kasvonpiirteet(!! ) Sen jälkeen oli  sisällissotien aikaa ja Japanin miehitykssien aikaa, kunnes vuonna 1949 perustettiin nykyinen Kiinin kansantasavalta.  Joten Kiina täytti juuri  (1.10.) 59 vuotta.

Opiskelimme ahkerasti kiinalaisia kirjainmerkkejä, niitä koukeroita, joihin en aikaisemmin ole edes kiinnittänyt mitään huomiota. Liikuimme  nimittäin alueella, jossa englanninkielisiä tekstejä näkyi harvemmin.

1990910.jpg

Talvisin WuTai vuoret saavat lumipeitteen.

1990913.jpg

Vanhimmasta Tang dynastian aikaisesta säilyneestä temppelistä matkasimme kohti TaiYuan´in kaupunkia, joka tunnetaan hiilikaivos-, rauta- ja raskasteollisuuden kaupunkina ja  ehkä siksi myös Kiinan likaisimpana kaupunkina. Lentomme kohti Shanghaita starttasi tältä kentältä tosin melkein tunnin myöhässä. Vielä koneessa saimme ihastella matkaseuranamme olevaa seuruetta, joka ei varmaan koskaan ollut lentänyt eikä poistunut kotikonnuiltaan. Eivät osanneet käyttää edes lentoaseman vessoja, ovet selkosen selällään tekivät tarpeensa, ja vessaemäntä joutui heitä koko ajan opastamaan, miten siellä toimitaan, miten vessa vedetään ja miten käsienpesualtaiden raanoista saadaan vettä jne.

1990906.jpg

Eikä ihme, kun ovat tällaisiin tottuneet. Mekin  saimme kokea muutaman tosikiinalaisen vessareissun.

Kokemuksia ja elämyksiä täynnä palasimme kotiin ja nauttien joka remimbistä, minkä matkasta maksoimme.