Kyllä on nyt uskottava, että maailmankaikkeus haluaa viestittää minulle vähän rauhoittumista. Miten muutoin voi selittä, että loukkasin varpaani, juuri ennen patikkamatkaa ja nyt tämä vatsatauti.

Kumpikaan ei nyt juuri estä minua matkaan lähtemästä, mutta olo ei ole paras mahdollinen.

Tiistaina iltapäivällä alkanut vatsatauti alkaa sen verran hellittää, että tänään olen yrittänyt jo jotain syödä ja aion jaksaa lähteä hammaslääkärin vastaanotolle.

Kummasti vetää olon heikoksi, jos kaksi päivää on syömättä ja tavaraa tulee ulos molemmista päistä. No tämä onkin nyt sitten minun ensimmäinen vatsatautini koko kiinassaolo ajalla eli yli kahteen vuoteen. Lisäksi tilanne alkaa olla hallinnassa. Onneksi.

Tämän aamun suihkussa käynti olisi varmaan ollut tosi koomillista katsottavaa. En jaksanut edes seistä vaan istuin suihkun lattialla ja yritin pestä siinä hiuksiani. Vähitellen olen yrittänyt jotain syödä ja voimat palautuvat pikkuhiljaa.

Kowa Dental´in vastaanotto sijaitsee JinmaoTowerin vieressä olevassa rakennuksessa, sen kolmannessa kerroksessa. Nämä liukuportaat johtavat toisen kerroksen kahvioon suoraan.

Maanantaina oli siis ensimmäinen hammaslääkärillä käyntini. Teimme vähän suunnitelmia vanhojen amalgaamien poistamisesta. Lääkäriä hieman hymyilytti, kun kerroin että ensimmäiset paikat on jo yli 50 vuotta vanhoja. Ei ihme, että on migreeniä sun muuta. Kuvia otettiin hammaskalustostani monia, jopa tavallisella polaroidilla röntgenkuvien lisäksi. Mitähän varten?

Tänään onneksi jaksan lähteä sinne toiselle käynnille. Eilen jo tuli muistutusviesti kännykkääni.

CocaColaa olen yrittänyt saada pysymään sisälläni keltaisen Jaffan puuttuessa.

Tiistaina vettä tuli melkein taivaan täydeltä. Pääsin Marian kyydissä Pirjolle, jonka luona en aikaisemmin ollutkaan käynyt. Meillä oli tarkoitus opetella MahJong´ia, jota Pirjo on jo useampana vuonna pelannut. Kyllä täytyy sanoa, että on sääntöjä ja jo pelkkä pelinappuloiden jakamishomma on kommervenkkinen. Hyvä, kun sen opin ensimmäisellä kerralla. Pelaajien ja pelin tuulien muistaminen oli myöskin hankalaa ja sitten ne kädet: oli pung´ia ja kong´ia ja vaikka mitä. Tarkkaavaisuuteni meni yksistään jo siihen, että erotin eri nappulat = tiilet toisistaan.

Keskiviikolle suunniteltu naisten lounas ja jalkahieronta täytyi minun perua omalta osaltani.

Tänään se "elämä voittaa" kamppanja taas alkaa.