Upealla uudella pikajunalla 300 km:n matka Shanghaista Nanjing´iin kaupunkiin taittui vajaassa kolmessa tunnissa ja junalippu maksoi 93 Rmb aina yhteen suuntaan. Majoituimme Minnan kanssa Nanjingíssa Nanjing Grand Hotelliin ja heti lounaan nautittuamme hotellin kiinalaisessa ravintolassa  suuntasimme taksilla ensimmäiseen kohteeseemme Xuanwu järvialueelle. Vanha kaupunginmuuri kulkee pitkin järven länsi rantaa. Järvialueelle oli 150 Rmb:n sisäänpääsymaksu ja siitä johtuen alue olikin rauhallinen vailla tavallisia kiinalaisia.

Täällä rauhallisessa ympäristössä voi keskittyä vaikka soittoläksyn harjoitteluun.

Järvialueella on pienempiä saaria, joiden välissä siltoja. Siellä voi liikkua jalan, tandempyörillä, vuokrattavilla veneillä jne. Siellä näytti olevan huvipuisto vesiliukumäkineen, pieneläintarha ja kauniita, kauniita siltoja ja puistoja.

Vanhemmille oli myös oma treenialueensa.

Siellä järven rantamaisemissa näimme ensimmäisen nuorenparin häävalokuvien otossa.

Järvialueelta jatkoimme matkaamme Chaotiangong´in palatsialueelle, jossa sijaitsivat myös antiikkimarkkinat aivan palatsin muurien sisäpuolella.

Sieltä vielä ehdimme valoisan aikaan Konfutse temppelialueelle, joka osoittautuikin aivan Nanjing´in Yu Yuaniksi vanhoine kiinalaistyyppisine rakennuksineen, ostoskujineen kaikkineen. Ensin luulimmekin taksin vieneen meidät kaupungin kävelykadulle, kunnes huomasimme pitkän kävely ja shoppailusession päätteeksi tulleemme tosiaankin Konfutzelais temppelin edustalle.

Koko temppelialue oli somistettu Kevätfestivaalikoristein eli kaikenlaisin kirjavin perisomisteineen, mikkihiiri teemaa tietenkin käyttäen.

Varsinainen temppeli sijaitsee Qinghua-joen varrella ja sen edustalla oleva aukio näyttä olevan suosittu kävely ja ystävien tapailupaikka. Iltavalaistuksessa näimme myös miten joella olevat laivat saivat värivalot, kuten kaikki muukin siellä aukiolla. Upea paikka.

Temppelialueen edustalla on toivomuspuu, johon ostetut, punaiset toivomusnauhat yritetään heittämällä saada mahdollismman ylös puuhun.

Vietimme aikaamme alueella aivan ilta yhdeksään, jonka jälkeen suuntasimme hotelliin yöpuulle ja suunnittelemaan toisen päivämme ohjelmaa.

Ravintolalaivat odottavat parhainta turistiaikaa.

Hyvän aamiaisen jälkeen tsekkasimme itsemme ulos hotellista, mutta jätimme reppumme ja ostoksemme hoteliin säilöön päiväksi. Taksilla suuntasimme kohti kaupungin ylpeyttä Purple Mountain´ia eli Zhongshan´ia.

Ostimme pääsylipun 180 Rmb, joka oikeutti kaikkiin vuoren kolmeen pääpaikkaan. Ensimmäisen vuoren itäpäädyssä kipusimme Linggu´n 130 hehtaaria käsittävälle 6. dynastian aikaista (vv.229-589) historiaa käsittävälle alueelle.

Ylimpänä vuoren rinteessä monen rappusen takana komeili 7-kerroksinen Linggu Pagoda. Sieltä oli komeat näkymät koko kaupunkiin.

Ehdottamana vuoren pääpaikkana pidän kuitenkin Dr. Sun Yat-senín mausoleumia, jonka portille matkasimme ilmaisella suttle-bussilla. Kävellen matka olisikin ollut aikamoinen, ja kävelyä kyllä tuli muutoinkin riittämiin.

Sun Yat-sen on haudattu sinne 1398. Mausoleumi sijaitsee korkealla 164,7 metriä merenpinnan yläpuolella ja sinne johtaa monta sataa porrasta ja kymmenkunta kivitasannetta. Dr. Sun Yat-sen oli Ming dynastian ensimmäinen keisari.

Ilma oli molempina päivinä aika viileä, mutta portaat kiivettyämme, piti takkia jo aukoilla, sen verran rankkaa oli kivuta ylös. Alaspäin tulo olikin helpompaa.

Ming Tomb Scenic alueella, joka sekään ei ollut pienuudella pilattu kuten ei mikään näistä alueista. Vanhojen keisarillisten hallien ja sisäpihojen läpi kuljettuamme viimeiselle rakennukselle, jossa aikanaan säilytettiin aarteita ja keisarillisia kalleuksia, jalat alkoivat hyvistä kengistä huolimatta jo painaa. Tämä kompleksi muistuttaa kovasti muita keisarillisia rakennuskomplekseja kuten Kiellettyä kaupunkia Pekingissä.

Monenmoisista porteista kuljimme aina vain sisempiin ja sisempiin tiloihin.

Vielä kuljimme jalan läpi patsaita reunustavan Wenzhou tien ja Stone Elephant tien kohti lähintä porttia ja takseja.

Huojentuneina taksin penkillä suuntasimme kohti Ming Dynastian aikaisen palatsin keisarillisia raunioita. Ne tosiaankin olivat pelkkiä raunioita ja sieltä selvisimmekin pikimmiten jatkamaan kohti Presidentin palatsia. Se tuntui olevan kartan mukaan aivan lähellä, mutta kesken matkan uuvuimme, soimme kiinalaisen pikalounaan, tosin hyvän sellaisen ja hyppäsimme taksiin kohti

HunanLu:n ruokakatua.

Eli ohitimme presidentin palatsin. Hunanluulla poikkesimme lehtikahvilaan maanalle päiväkahveille ja vielä ehdimme kävellä lähikatua puolisen tuntia, jonka jälkeen taksiin ja tavaroita hotellista noutamaan ja sen jälkeen rautatieasemalle ja matka kohti kotia jatkui.

Vielä Shanghain asemalle tullessa emme muistaneet, että junalippu pitää esittää, että pääset ulos rautatieasemalta.