Ei uskoisi, että olemme samassa viikossa kuin alkuviikon kylmyys. Nyt nimittäin keittiössämme on jo taas 20 astetta ja mukavan lämmintä. Ensi viikolle povattiin uloskin jo +17 astetta. Meniköhän Shanghain talvi nyt ohi.

1184833.jpg

Mikä ihmeen tarjous kaupassamme oli tällä viikolla, kun yhden sun toisen kärryissä oli näitä laatikoita ja joillakin jopa monta kärryllistä.

Kuluva viikolla minulla oli jopa kaksi  kotipäivää. Perjantaina odottelimme, että pääsisimme Minnan kanssa suutarille sovittamaan nilkkureitamme, mutta soitto tuli niin myöhään, että siirsimme menomme maanantaille.

Effie, matkatoimistosta laitteli kännykkääni viestiä, että kuriiri hakee rahat vielä samana päivänä, jos sopii. Tietenkin minulle sopi. Sitä vain jännitin, että saapuuko hän todella ajoissa ennen kuin lähtisimme teatteriin. Onni tuli ajoissa töistä, mutta kuriiria ei jälleen kerran tullut.

1184836.jpg

Shanghai Gand Theatre sijaitsee Peoples Square´n laidalla.

Olimme saaneet liput Shanghain Grand Teatteriin, Madame Butterfly balettiin. Maksoimme lipuista 500Rmb kpl ja Minnan ja Atten autokuski meidät sinne heitti. Hän oli aikaisemmin edellisenä päivänä käynyt meille liputkin ostamassa. Tätä Shanghain suurta teatteri kutsutaan myös nimellä "kristallipalatsi". Onkohan syynä sisällä sisääntuloaulassa olevat mahtavat ja erikoiset kristallivalaisimet.

Madame Butterfly oli vierailevan englantilaisen Northern Ballet Theatre´n esittämä ja musiikista huolehti Shanghain filharmoonikot. Musiikki on Puccini´n säveltämä enkä millään muistanut siitä edes osiakaan edeltäpäin, vaikka Madame Butterfly on kuuluisa oopperana myöskin Suomessa. Sen verran piti etukäteen tutustua tarinaan, että siinä nuori amerikkalainen luutnantti Pinkerton rakastuu Japanissa sikäläiseen neitoseen; hän saa tytön omakseen, mutta joutuukin palaamaan kotimaahansa. Sillä aikaa tyttö kaipaa rakastettuaan ja synnyttää tälle pojan. Amerikkalainen palaa vuosien kuluttua takaisin, mutta hänellä onkin mukanaan amerikkalainen vaimonsa. Tämän seuraukseni japanittarelle ei jää muuta keinoa maineensa puhdistamiseen kuin itsemurha, harakiri, johon näytös päättyi. Esityksen ainoa lauluosuus olikin tässä itmurhakohtauksessa.

Jopa Onnille baletti oli odotettua miellyttävämpi kokemus. Sen ensimmäiset kolme varttia, ennen väliaikaa, menivät kuin siivillä kaunista musiikkia kuunnellen ja odotellen juonen kehittymistä. Taidokkailla pienillä eleillä kulisseissa, tiesimme tarkkaan, milloin olimme Japanissa ja milloin Amerikassa. Musiikki oli mukavan viihdyttävää ja sen perusteella uskaltaisi melkeinpä mennä vastaavaan oopperaesitykseen, vaikka en varsinaisesti oopperan ystävä olekaan.

Savonlinnan Oopperajuhlille sitä voisi mennä kuulemaan.

1184840.jpg

Paulaneríin johti kaunis joulukuusikuja, joka valitettavasti ei minun kamerallani tullut oikeuksiinsa.

Esityksen loputtua ilta oli sen verran vielä nuori, että poikkesimme Pudongin puoleisella joen rannalla sijaitsevaan Paulaner ravintolaan trinkille ja katsomaan Bundin valoja. Valot sammuivatkin jo hyvissä ajoin, kello oli n. puoli yksitoista, kun yht´äkkiä huomasimme, että kaikki mainosvalot olivat sammuneet.

Sieltä palasimmekin kotiin, jossa Onni kyseli minulta: oliko se hyvä esitys, kun hän ei oikein ymmärrä baletin päälle mitään.

Sunnuntai-iltana menemme kuitenkin Sallyn häihin.