En saanut eilen taas plogiani kunnolla toimimaan. Varsinkin kuvien saaminen sinne ei onnistuntut. Toivotaan, että tänään onnistun.
Tällä kertaa vietimme isänpäivää täällä Shanghaissa suomalaisten kanssa hotelli Radissonin 45. kerroksen ravintolassa samppanja brunssilla.
Radisson on tuo "UFON" näköinen rakennus NanjinLu: la. Shanghain kävijät muistavat sen varmaan hyvin. Ravintola pyörähtää kerran kahdessa tunnissa kokonaan ympäri ja sieltä on komeat näköalat ympäri kaupungin. Varsinkin eilen, kun ilma oli kirkas.
Radisson hotellin ravintolasta näkyi hyvin, että Shanghaissa on vielä laajoja alueita vanhaa asutusta. Tosin sitä puretaan nyt vauhdilla.
Perjantaina Mia oli järjestänyt yksityisen opaskierroksen tuolla keskustassa oleviin Zigumen-tyylisten talojen kortteleihin. Meitä oli Mian vanhempien lisäksi Endan ja minä eli viisi henkilöä. Talot ovat Shanghain parhaimmilla paikoilla ja hävitetään piakkoin. Vain pieni osa rakennuksesta on saanut seinäänsä plakaatin, jossa kerrotaan talojen suojelukohteeksi joutumisesta/pääsemisestä. Koko muu osa korttelista on saanut häätökäskyn joulukuun alkuun. Tosiaankin ihmiset pelkäävät tuota suojelukohteeksi joutumista, koska silloin heillä ei ole mitään mahdollisuutta päästä parempiin asuntoihin ja saada paikallisilta hallintovirkamiehiltä 400 000 Rmb / henkilö käteen, jolla pääsisivät uuteen alkuun.
Sisältä talot näyttivät tosi kurjilta yhteiskeittiöineen.
Kierroksellamme pääsimme tutustumaan talojen asukkaisiin, pääsimme jopa usean talon sisätiloihin näkemään, miten kurjassa kunnossa talot ovat. Taloissa on aikoinaan rakennettu brittiläisten ollessa kaupungissa ja siellä asui rikkaita myös kiinalaisia. Mutta vuonna 1949, kaikki rikkaat kynnelle kykenevät pakenivat Taiwan´ille tai muualle ulkomaille ja taloihin määrättiin monta perhettä asuttamaan huoneita. Heitä saattoi olla toista kymmentä henkeä yhdessä huoneessa. Edelleen on toiminnassa yhteiset keittiöt, peseytymistilat ja wc-tilat. Vain yksi huone on perheen yksityistä aluetta.
Asukkaiden lukumäärän näkee laskemalla nämä mittaritaulut.
Alueella näytti toimivan omat suutarit, räätälit, ravintola ja parturi ja kampaamopalvelunsa. Usein ne onnelliset perheet, joille maksetaan rahat kouraan, sijoittavat koko suvun voimalla rahat yhteiseen hyvään eli ainoan lapsenlapsen tulevaisuuteen.
Maitomies toimitti tuoreen maidon joka aamu näistä maitokärryistä suoraan asukkaiden ovenpielessä olevaan pieneen boksiin.
Osasta taloja olivat asukkaat jo lähteneet ja purkutyö oli alkanut.
Kierroksemme alkoi Mao Zedong´in museoon tutustuen. Museo sijaitsee MaomingLu`lla asunnossa, jossa Mao perheineen asui Shanghaissa ollessaan. Mao ei varsinaisesti asunut Shanghaissa, mutta hän oleskeli täällä useaan otteeseen. Museossa on esitelty Maon ensimmäinen (kolmesta) vaimo ja hänen kaksi lastaan.
Pääsimme pistäytymään myöskin yhteen taiteilijan ateljeehen, koska taiteilija oli oppaamme puoliso.
Hetken naisia esittäviä tauluja katseltuamme, joku rohkeni kysyä ovatko ne omakuvia, kun alkoi niin vahvasti tuntua siltä, että taiteilija hänen maalaamansa naiset olivat niin saman näköisiä. Hänen valokuvaaja miehensä kuulemma ottaa kuvia hänestä eri asuissa ja sitten hän maalaa ne. Tämä taiteilija on kaksi vuotta maalannut Starbuck´ssa kuvat heidän mukeihinsa.
