Perjantain kahvi tapaamiseen oli jo Minnakin jaksanut tulla paikalle, vaikka vasta edellisenä päivänä saapui Suomesta.Meitä naisia oli siellä lähes sata ja pöydät notkuivat herkuista kuten aiemminkin. Mukava tapa aloittaa perjantaipäivä.
Sieltä menimmekin Minnan kanssa jalkahoitoon, akupainanta sellaiseen. Paikat olivat taas tosi kipeät. Vähän kyllä aina riippuu hierojastakin, miten paljon sattuu, mutta aina se sattuu.
Meidän "kiinan perhe" eli autonkuljettajamme Cao mukana kuvassa
Jalkahieronnassa ollessa sain kutsun saman illan illalliselle, johon oli kutsun laittaneet autonkuljettajamme ja sinne tulisivat Minnan perhe, heidän autokuljettajansa, me Onnin kanssa ja sihteeri Joy. Ihmettelin, mikä kumma juttu tämä on. Kiinalaisessa ravintolassa illalla istuessamme kävi ilmi, että Minnan ja Aten autonkuljettaja oli juuri täyttänyt 50 v ja hän halusi tarjota tämän illan meille. Illallisen päätyttyä Perla haki lapset ja jatkoimme Minnan ja Aten kanssa muutamassa baarissa trinkkien kera ja kotiin ehdimme puolenyön aikaan. Tosi mukava olikin vähän rentoutua.
Aamulla odottelimme 10-12 "insinööriä", jonka piti tulla vaihtamaan ruokailutilan valokaapeli. Imuroimme kaapelinkourun, mutta ketään ei kuulunut. Lähdimme Decathloniin työpöydän lamppua ostamaan ja sieltä Carrefouriin juomien ostoon ensi viikonloppua varten.
Sunnuntaiaamuna sitten heti klo 10 soi ovikello ja landlordi yhdessä "insinöörinsä" kanssa tuli kaapelin vaihtoon. Asia hoituikin näppärästi ja SIISTISTI, mitä ihmettelimme kovasti. Ilmeisesti tämä "insinööri" oli landlordin omissa töissä käyttämä henkilö, kun osasi tehdä hommat hienosti.
Jo ulkoapäin talo on mahtava.
Pääsimmekin lähtemään ajoissa uuteen huonekalukompleksiin, Red Star Macalline Furniture Mall Plazaan, joka sijaitsee Middle ringin ulkopuolella Jiandingiin johtavan tie varrella. Tämä suuri 6 kerroksinen huonekalu ja sisustustavaroita sisältävä tavaratalo on juuri valmistunut. Ensi silmäyksellä tuli mieleen vähän samanlainen näky kuin nahkapaikassa. Monta kerrosta, pitkät uutuuttaan kiiltävät käytävät eikä juuri ketään asiakkaita. Autoja oli jonkin verran parkkipaikalla, mutta ne ihmiset jotenkin hukkuivat niihin kerroksiin ja käytäviin.
Kävelimme vain pienen osa läpi joka kerroksesta luoden sellaisen yleissilmäyksen valikoimiin. Kuljimme alakerroksen kylpyhuonekalusteista ja makuuhuoneista, toisen kerroksen rakennusmateriaaleihin, nuorten ja lasten huonekalujen kautta kolmannen kerroksen moderneihin ja neo-classisen tyylin huonekaluihin. Neljännessä kerroksessa esiteltiinkin eurooppalaista , amerikkalaista ja yleensä puuhuonekaluja. Viidennessä kerroksessa oli pääasiassa pientavaraa, lamppuja koriste-esineitä jne. ja kuudes kerros on pyhitetty näyttelytiloiksi ja siellä näytti olevan hääpukuja myyviä liikkeitä.
Liukuportaitakin oli monia. Tässä yhdet.
Aivan pohjakerroksessa oli vielä rautakauppatavaraa, ravintoloita, lasia. Jos aikoisi nähdä edes vähän enemmän kuin mitä me nyt teimme, pitäisi siellä viipyä useampi tunti ja sehän ei Onnin kanssa onnistu. Alakerran ravintola toimii kuten Carrefourin alakerran ravintolat: ladataan korttiin rahaa kassalla ja sitten ostetaan mitä haluttaa. Pienin ladattava summia on 20 Rmb.
Tulipalo uudessa JinMao Towerin viereen rakennettavassa keskeneräisessä tornissa aiheutti hurjan tilanteen. Työmiehet, joita keskeneräisessä tornissa oli töissä noin tuhat, hätääntyivät, kun hissit eivät riittäneet poistumiseen. Vieressä oleva JinMao Tower evakuoitiin. Ilmeisesti palo sai alkunsa jostain 20. kerroksen tienoilta ja lieskat savu tuprusivat 50. kerrokseen asti. Palo sai kai alkunsa sähköjohdoista.
