Onneksi yksi taksi oli eilen aamulla portilla, kun suuntasin Marjan luo heti aamusta. Sieltä kävelimme Ferry-satamaan, jossa Paula-Maija jo odottelikin meitä. Lautat kulkevat yhtenään puolelta toiselle ja niinpä mekin pääsimme heti lautalle. Hurja määrä moottoripyöriä, mopedeja, tavallisia polkupyöriä ja tietysti meitä jalan liikkeellä olevia sulloutui lautan kannelle. Ylitys maksaa O,5 Rmb eli 5 senttiä eikä kestä juuri viittä minuuttia kauempaa. Vastakkainen ranta sijaitsee toisen kangasmarkkinapaikan kohdalla ja siitä on yksi huikaus vanhaan kaupunkiin. Tutkimme mennessämme kaikki naistenvaateliikkeet sekä laukkukaupat, vaikkei kenelläkään ollut mitään tarvetta ostoksille.

Tunnelmaa lautalla. Lippuluukulta sai pienen, keltaisen, muovisen10 senttisen kokoisen poletin, joka pudotettiin vain sellaiseen laariin, ennen lautalle astumista.

Päivä oli taas tosi helteinen. Pienoinen sateen uhka oli taivaalla. Mielellämme poikkesimme ilmastoituihin liikkeisiin ja eikös vain yhtä sun toista tarttunut kaikkien matkaan. Vanhassa kaupungissa oli katutyöt melkein saatu päätökseen. Vain jokunen kuja oli käytöstä pois. Liikkuminen siellä näin arkipäivänä on suhteellisen miellyttävää verrattuna viikonloppujen valtaviin ihmismassoihin.

Joen poikki liikkivalla lautalla on aikamoinen sukkuloiminen vilkkaan jokiliikenteen seassa.

Itselleni uusi paikka oli silkkikauppa siellä silkkimuseon yhteydessä. Olin aikaisemmin kurkannut sieltä ovelta ja ennakkoluuloisesti päätellyt, että siellä vain esitellään jotain silkin valmistusta. Nyt sain ihastuksekseni todeta, että siellähän on aivan sellainen Sutzhoun silkkitehtaan myymälän tyyppinen liike alakerrassa. Siellä myydään vuodevaatteita, kankaita ja valmisvaatteita kuten Sutzhoun liikkeessäkin. Hieno löytö. Sieltä sain sitä etsimääni silkki-kabardiinia jakkuun, jota harmikseni en ostanut silloin Sutzhoun liikkeestä. Olemme Tessin kanssa sitten ainakin samanvärisessä, jos ei saman mallisessakin jakussa joskus. Lisäksi huomasin, että vanhaan kaupunkiin oli tullut Esprit´in myymälä.

Vanhan kaupungin tunnelma on aina yhtä viehättävä. Siellä on mukava käydä.

Koko päivä meillä meni siellä naisten kanssa katsellessa ja hypistellessä. Jalat olivat jo hieman väsyneitä, kun suuntasimme kulkumme jälleen lautalle. Siitä otinkin sitten taksin kotiin. Onnin soitettua, ettei tule kotiin syömään. Laittelin uunipuuron (Suomesta tuoduista puuroriisistä) tulemaan ja karpaloitten puutteessa tein sen kanssa yrittäjänaisten tuomista puolukoista puolukkakiisseliä.

Tänä aamuna satoi kuten säätiedot olivat luvanneetkin. Laittauduin Onnin kyytiin aamulla Carrefouriin eipähän tarvinnut ottaa taksia molempiin suuntiin. Kaupassa oli valtavan kuuma. Ilmeisesti eivät pidä ilmastointia ollenkaan päällä öisin ja liike ei ollut vielä viilentynyt. Jo kodinkoneosastolta asti alkoi pitkä jono kiinalaisia ja jonoon liittyi koko ajan ihmisiä. Nyt olisi pitänyt olla kamera matkassa. Ihmettelin mitä kummaa ne jonottavat. Kunnes aivan liikkeen perällä, siellä leipäosaton luona näin mitä he jonottivat. Siellä myytiin kananmunia, jotka oli pakattu 1-2 kg:n muovipussiin ja arvaatte, että siinä touhussa muutama muna rikkoontui ja kassallakin oli aikamoinen sotku, kun jokaisen munapussi vuoti enemmän tai vähemmän. Yritin saada selville paljonko se maksoi, mutta en nähnyt minkäänlaista lappua. Ilmeisesti siitä oli ilmoitettu jossain tarjouslehdessä.

Munia jonottavat päätyivät siis sieltä sisääntulosta aina tänne leipäosastolle.

Ulos tullessani huomasin, että takseja ei ole mailla eikä halmeilla. Kukaan ei ollut edes odottamassa niitä, kuten tavallisesti. Tiesivät varmaan jo kokemuksesta, että takseja on turha sateella odottaa. Niinpä suuntasin kärryineni kadun varteen ja nappasin taksin lennosta. Kerran aikaisemminkin se oli onnistunut, joten nytkin luotin samaan keinoon.

Puoleenpäivään sade on lakannut ja panin uusia lakanoita koneeseen, ettei sitten Suomessa tarvitse heti ensimmäiseksi niitä alkaa pesemään. Huomenna ayi saa ne silittää. Päivä on muutoinkin kirkastunut. Aamullinen päänsärky on ohi, kiitos hyvien migreenilääkkeiden. Taidan lähteä ulos, kun saan illalliseksi tarkoitettuun kanasalaattiin tulevat broilerin rintafileet uunista.