Suomessa vietetään helatorstaita, mutta täällä vietämme normaalia arkipäivää. Onni lähti taas Jiandingiin, kolmannen kerran jo tällä viikolla, kun eilen oli Wuxissa. Kohta tulee kiinanopettaja ja Minna. Ymmärsin, että meidän pitäisi nyt tietää mitä edellisellä kerralla kyselimme opettajalta, eli miten sanotaan kiinaksi kampaajalla leikataan vain vähän, suoraan, hiusten värjäys, mutta vain juuret, stailataan kiharaksi jne. Samoin meidän pitäisi nyt osata eri kangaslaatuja kuten puuvilla, silkki, polyesteri, villa, kasmir ja nahka. Samaten erilaisia ominaisuuksia kuten ohut, paksu, joustava, liian pieni, liian iso. Nämä sanat helpottavat jo kummasti kaupanteossa.

Yöt alkavat olla jo tukahduttavan kuumia, vaikka nukumme jo pelkällä pussilakanalla. Ei millään viitsisi pitää ilmastointia päällä hurisemassa yöllä. Viime yönä pidin makuuhuoneen ikkunan auki, mutta ei sieltä tullut yhtään sen viileämpää ilmaa.

Maanantain episodin jälkeen yritin olla hieman hissukseen. Sain käytyä kuitenkin kampaajalla iltapäivällä ja harjoiteltua oppimiani sanoja. Tuntuu kummalliselta, kun muutaman sanan sanoo kiinaksi, niin jo saa kehuja hyvästä kiinankielentaidosta.

592165.jpg

Wizcayan hienoja hoitolatiloja heidän omasta mainoksestaan.

Eilen aamulla kahdeksan innokasta naista kokoonnuimme tuohon Wizcayan pihaan valmiina kauneudenhoitosessioihin. Kuka mitäkin odotti. Minä olin varannut itselleni virkistävän kasvohieronnan, kulmien muotoiluineen sekä pedikyyrin.

Nautittuamme ihanaa hedelmäteetä, meidät jaettiin kahden hengen huoneisiin, muutama taisi mennä oikein yksityiseen huoneeseen. Vaihdoimme hoitolan vaatteisiin. Kyllä tällaisessa tunnin kestävässä kasvojen käsittelyssä luulisi meikäläisen rypytkin siliävän. Rasvaa toisensa perään siveltiin kasvoihin. Erilaisten kasvonaamioiden aikana hierottiin päätä ja hartioita. Tunnelma oli niin ihana, että siihen olisi halunnut jäädä makaamaan koko päiväksi.

592164.jpg

Tunti kului ja pukeuduin omiin vaatteisiin ja siirryin pedikyyriin. Tyttö taisteli kovettuneiden kantapäitteni kanssa pitkään, mutta hyvä tuli. Sain tummanpunaisen lakkauksen varpaankynsiini. Samalla meille tarjoiltiin lisää teetä.

Lounasaika lähesty ja hoitola oli kattanut buffet lounaspöydän meille, kevyen sellaisen; paljon salaattia ja hedelmiä, pastaa ja kolmiovoileipiä. Lopuksi me halukkaat saimme myöskin kahvia. Koko lysti maksoi 290 Rmb eli 29e.

Koska nyt en saanutkaan jalkahierontaa, päätimme Paula-Maijan kanssa vielä poiketa toiseen hierontalaitokseen, tuohon uuteen, meidän lähellämme olevaan kiinalaiseen hierontapaikkaan saamaan akupainallus hierontaa. Aavistin, että se ei olisi mitään niin mukavaa, kun kaivetaan juuri niitä kipeitä akupisteitä. Aavistukseni ei ollut turhaa. Kun jalkamme likosivat ruusunlehtivedessä, saimme sillä aikaa niska-hartiahierontaa ja eikös vain sieltäkin löytynyt niitä helliä paikkoja. Sama tuska jatkui jalkojen kanssa. Välillä löytyi niin kipeitä kohtia, että oli pakko sanoa, että hellemmin. Tätä hierontaa pitäisi käsitykseni mukaan jatkaa, jotta kipeät kohdat hellittävät.

592167.jpg

Tuokiokuva kadulta. Vieläköhän tähän mahtuisi mukaan "yksi, joka käyttää Rexonaa".

Kotiin palattuani etsin netistä jalkojen akupistekarttoja, jotta saisin selville, missä osin kehoa on jotain vikaa, tai mikä ei ole oikein tasapinossa. Puhuivat täällä Bi Yun Tang kiinalaisessa hierontapaikassa tosi vähän englantia. Eikä meikäläinen olisi varmaan ymmärtänyt vaikka olivat englanniksikin osanneet sanoa eri sisäelimiä. Seuraavan kerran lähden sinne oman karttani kanssa, niin voivat näyttää ne kipupisteet minulla. Tämä tunnin hieronta maksoi 48 Rmb ja kun otin siihen öljyn mukaan, niin hintaa tuli lisää 10 Rmb.

En pääse tänäänkään sinne kangasmarkkinoille, kun ei ole autoa. Jos huomenna yrittäisi. Tänä iltana tulee kuitenkin se tilaamani lamppu kotiin – toivottavasti. Viikko alkaa olla lopuillaan. Sunnuntaina menemme Onnin kanssa Oonan 14v synttärikahveille ja maanantaina menen päivällä Hilkan, "Aikuisen naisen" synttärikutsuille.