Miksei täällä voida käsitettä lukuja samalla tavalla kuin muualla? Miksi pitää olla näin kummallinen systeemi. Kaikki täällä kiinassa työskentelevät joutuvat oppimaan uuden tavan käsitellä lukuja. Täällä luvut eivät perustu 1000 järjestelmään, kuten meillä vaan 10000 tuhat-järjetelmään. Isoja lukuja on muutenkin hankala hahmottaa saati nyt, kun pitää ajatella kaikki 10000 lukuina. Esimerkiksi. Shanghaissa on virallisesti 17 miljoonaa asukasta siis 17 000 000.

Kiinassa sama luku käsitellään ja sanotaan siten, että täällä on 1 tuhat, 700 kymmentätuhatta asukasta. Eikö olekin hankalaa. Luku jaetaan siis 1700 0000. Näyttä vieraalta, eikä sitä oikein hahmota. Ei ihme, että täällä bisnestä tekevät joutuvat ottamaan erityistunteja hallitakseen kiinalaisen tavan käsitellä lukuja. Onneksi en ole täällä töissä. Lisäksi Suomessa emme tarvitse kovinkaan usein miljoonia, biljoonia yms. isoja lukuja niin kuin täällä on tavallista.

Kiinalaisia rahoja teille malliksi, joilla Kiinan matka on vielä edessäpäin.

Toinen uusi asia tulee eteen kaupassa meikäläisellekin joka päivä. Kaikki myydään ja hinnoitellaan puolina kiloina, joka kiinaksi on Jin. 1(yksi) Jin = 0,5 kg. Jos haluat ostaa kaksi kiloa sanot 4 Jin. Punnituksen jälkeen hinta tulee kuitenkin hintalappuun kilohintana. Aina täytyy olla tarkkana tuliko kilohinta oikein, kun hintalappu muualla ilmoittaa puolenkilon hinnan.

Se miksi en ostoksia tehdessäni aluksi meinannut ymmärtää hintoja, vaikka olevinaan olin opetellut kiinalaiset luvut. Sanoivat aina hinnan perään kuai, ei siis Rmb tai yuan, joka on kiinalainen rahayksikkö. Käyttävät nimittäin puhekielessä tuota kuai-sanaa merkitsemään, montako rahaa.

Monimutkaista on myöskin kysyä jotain asiaa. Kun kysyn: Oletko kiinalainen? Niin sanon : olet et ole kiinalainen? Samoin: Onko teillä lapsia? Teillä on-eiole lapsia?. Tuntuu jotenkin hankalalta.

Uskomatonta, mutta totta. kahden kiinantunnin jälkeen ymmärrän jo mitä tässä lukee.

Yleensä sanoilla on hyvin johdonmukainen merkitys. Esimerkiksi tomaatti on kiinaksi Xihongshi, läntinen punainen persimo, koska se on tullut tänne lännestä, se on punainen ja kun ei tiedetty, mikä vihannes se on niin sitä kutsuttiin persimoksi. Tällä tavalla se on myöskin helppo muistaa. Xi merkitsee länteä ja hong taas punaista väriä Ilmansuunnat on täällä pakko oppia aika pian. Täällä nimittäin kaikki kadut on merkitty siten, että ilmoitetaan ollaanko kadun itä- vai länsipäässä dong-xi tai pohjois- vai eteläpäässä bei-nan. Nuo ilmansuunnat olivat minulle vaikeita, kunnes joku kertoi muistisäännön. Dong kuten Pudong (HuangPu joen itäinen puoli), Xi kuten Puxi (joen läntinen puoli), Bei- kuten Beinjin (pohjoinen kaupunki) ja nan kuten Nanjing (eteläinen kaupunki).

Toinen esimerkki. Tietokone = sähköiset aivot "diannao".

Olipa kiinan oppituntia kerrakseen.