Kyllä ovat maailman kirjat sekaisin, ei vain Suomessa vaan myös täällä Kiinassa. Vieläkö nämä säävaihtelut mahtuvat normaaliin vaihteluväliin vai joko maapallon lämpeneminen on havaittavissa.

Joka paikassa tunnutaan elävän kuin viimeistä päivää, siltä ainakin tuntuu täällä Kiinassa, kun luontoa tuhlataan ja saastutetaan, niin kuin ei millään olisi väliä. Kuulin jostain, että jo vuonna 2020 Kiina yksin tuottaa jätettä saman verran kuin koko maapallo yhteensä tänä päivänä. Tuo vuosihan ei ole kaukana ja helppo se on uskoa täällä eläessä ja vähän ympärille vilkuillessa.

Mutta niistä säistähän tässä piti puhuman.

Shanhai´ssa keskilämpötila oli viime vuonna +18,3 astetta ja jo 2,1 astetta normaalia korkeampi. Koko vuoden keskilämpötila oli korkein sitten vuoden 1873 jälkeen. Samalla täällä oli pisin kesä 51. vuoteen ja se kesti 20.5.-23.10. Muistattehan, että kesä loppuu, kun lämpötila on 5 päivää peräkäin alle +22 astetta ja päinvastoin taas keväällä.

Oli todella ihanat kesäpäivät meidän pohjoisilla vieraillamme lokakuussa. Ilmoissa ei tosiaankaan ollut moittimista; hellettä vain jatkui ja jatkui.

Kesässä oli 27 päivää, jolloin asteita oli yli +35, mikä on 18 päivää enemmän kuin 10 vuotta sitten.

Shanghain sadekausikin 13.6.-12.7. oli kuiva ja kuuma; 7 päivänä yli 35 astetta. Sadetta tuli vain kolmannes siitä, mitä olisi pitänyt tulla. Marraskuussa satoikin sitten neljä kertaa keskiarvoa enemmän.

Usvaa ja sumuakin on saatu viime vuonna 20 päivän verran, jolloin lentoja on jouduttu perumaan ja elevated teitä sulkemaan näkyvyyden ollessa niin huono. Ilman laatukin on silloin arveluttava.

Lisäksi on kaikki yhteiskunnalliset ongelmat, joista pienin ei ole väestönkasvu ja väestön vääristyminen sen myötä. Vuoden 1973 jälkeen, jolloin yhden lapsen politiikka yhdessä muiden perhepoliittisten toimien kanssa, otettiin käyttöön on väestön kasvu pienentynyt. - Silti näitä kiinalaisia on jo v. 2010 /1,36 biljoonaa, v.2020 /1,45 biljoonaa ja v. 2033 /1,5 biljoonaa. Hirveitä lukuja. Väestö kasvaa 200 miljoonalla vuosittain.

Kyllä täällä ihmetelläänkin, miten VAIN 5 miljoonaisella kansalla voi olla oma kieli, oma maa, itsenäisyys jne. Kyllä täällä alkaa tuntuakin, ettei se ihan itsestäänselvyys olekaan.

Täällä monissa asioissa huomaa, että jos toimittaisiin samoin kuin meillä, mikään ei pelaisi. On se vaan niin, että tällaisten massojen liikuttelu ja käsittely on oltavakin erilaista, jotta asiat sujuvat edes jotenkin.

Huh huh, menipä tilastoksi koko kirjoitus. Joka tapauksessa viikko valkeni tänä aamuna sateisena ja sumuisena, tuskin Carrefour näkyy ikkunastamme. Ayi – Joan kuitenkin puhdistaa kattokruunun "kristalleja" ja minä olen syventynyt näihin kirjoitushommiin.

Onni ilmasi lämpöputkistot eilen, niin että lorinat loppuvat ruokailutilasta ja tuli ihmeen hiljaista. Lapsen askeleetkin ovat loppuneet kuulumasta yläkerrasta, ovatkohan muuttaneet pois? Kävin vain omassa "Sivassa" hakemassa tärkeimmät tavarat. Toivottavasti huomenna pääsen pyöräilemään vaikka Lotus Centeriin asti.